Ansa: Vähä meit oli tänää monta Pihliksen Rekkulassa. Aenaski seittemän kaverii. Se Herkules oli kyllä suuri, vaik se on ihan yhtä vanha ku me Taunon kaa. Sen kuljettaja sanos, et se kasvaa 70 kiloseks, eli vielä puolet lisää... huh huh. Kyllä mua vähä alkuu pelotti, mut onneks Wilman emäntä visko mulle lumiklimppei, niin mä unohdin kaiken muun ympärillä olevan. Tauno sen sijaan bräijäs Herkuleksen kanssa koko ajan. Välillä mä yritin mennä väliin ja vetää Taunoa hännästä, et tuu pois, mut ei se tullu.
Sit sinne tuli kolme kovaa ja korkeelta puhuvaa naista. Helga, Wanda ja sit se yks jonka nimee mä en muista. Ne oli aika veikeitä tyyppejä. Kääpiö snautsereita tai jotain. Ollaan me nähty ne kyl ennenki, mut ei kuitenskaa leikitty. Kyllä se on hyvä,että on toi REKKULA, mitä sitä muuten tekiskää - kuljettas henkilökunnan kaa vaan ympäri ämpäri Pihliksen metsiä - vaan on nekin kyllä kivoja mestoja.
Nyt mä meen nukkuun ja kenties näen unta Rekkulasta ja tieteski susta Tauno :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ah, tätä talven ihanuutta! Kirpeinä pakkasiltoina missään ei ole niin mukava nukkua, kuin parvekkeella. Mulla on siellä oma nojatuoli. Samalla voi tarvittaessa kommentoida läheisestä koirapuistosta kuuluvia juoruja.
t: flätti-neito vantaalta
Indy, Wanda ja Helga (tai Nynny, Vandaali ja Helkutti) tiedottaa että meille tulee varmaan vapun jälkeen valkoinen pikkusisko. Toivottavasti se ei sit tunne itteensä ihan neekeriks ku me muut ollaan niin mustia.
Henrixin Jimi lähettää kans terveisiä, se asustaa nykyään keskustassa ja tekee päivisin töitä äiskänsä kanssa kampaamossa. Siistiä vai mitä?!
Lähetä kommentti