.jpg)
Ansa: Kylläpä koiran elämä on sitten ihanaa. Henkilökunta on rauhoittunut aloittelemaan lomalaisten elämää ja minä tyttö olen juoksuni juossut. Alkuun olin hieman ihmeissäni, että miksi juuri nyt sitten taas saa mennä rekkulaan - juuri kun olin oppinut viihdyttämään itseäni pallon ja kepin kanssa. Ihmettelin, että miksi Taunon ja minun emännät olivat ihmeissään, kun jälleennäkemisen riemu ei ollutkaan niin valtaisaa ja riehakasta - mä teeskentelin et mua ei kiinnosta yhtään :) . Mutta eihän nuo ihmiset mitään tajua. Mähän olin loukkaantunut Taunolle. Se on vaan kolmen viikon ajan juossu muita narttuja vokottelemassa ja mun pitäis muka heti olla niin ku mitään ei ois tapahtunutkaan. No eilen mä sitten luovutin - että oli ihanaa painiskella märällä nurmella. Vain Tauno ja minä.
Olen muutes tutustunut myös Evitskogiin ( ikimetsä på finska). Ihmeellisen ihania pihoja makkaroita pullollaan, ja niin ihanaa kantahenkilökuntaa. Kepit ja pallot vaan lenteli ja välillä suuhun tungettiin grillimakkaraa, vaikka en kerenny edes kerjään. Mahtava paikka, tulkaa muutkin sinne ! Saa nähdä pääseekö sinne juhannuksena, jos ei vaikka satais.
