Ansa: Ette kyllä ikinä usko! MUN kundifrendi, siis Tauno, se on tänään voittanut kisat. Se on niinkus parhaimman näköinen ja kokoinen appelsiinijangsteri mitä vaan voi olla. Niin no ihanko mä nyt en ois sitä tienny. Toisaalta eihän se nyt ole ihmekään, ku mä niinko olen oikeestan sen stailisti ja manageri. Mä aina duunaan sen niskakarvat geelillä hyvännäköiseks ja vedän häntää, et se menis paremmin kippuralle. Täytyy vaan sanoa et pitäkää muut mimmit vaan hampaanne erossa - Tauno on mun, vaan ja ainoastaan mun :)
26.2. Tauno: Henkilökunta tavasi tänään jostain koiralehdestä, että viime vuonna rekisteröitiin yli 40.000 koiraa. Mä luulen, että suurin osa niistä oli eilen Kaapelitehtaalla - ainakin puolet kaikista kahdeksasta rekiströidystä appenzelleristä oli, eli minä, mun broidi ja kaks systerii. Oli kiva nähdä niitä pitkästä aikaa. Mun faijan emäntä pyöritteli mua nakilla koko porukan edessä ja välillä piti paikottaa siinä nakin edessä ihan paikallaan. Se olis ollu ihan kivaa, jos ei olis tarvinnu pitää pantaa kaulassa. Välillä ne yritti avata mun suuta väkisin ja ottaa ne nakit pois, mutta mä purin hampaat yhteen enkä antanu.
Mä sain herkkupaloja napsimalla pokaalin, kaks ruusuketta ja pötkön koiranmakkaraa, josta osa pistettiin Rekkulassa jakoon eilen illalla. Eipä tartte Ansankaan valittaa, että hää vaan joutuu ruuan perässä juoksemaan! Jos me muutetaan kahelleen Rekkulaan ja aletaan siellä susiparina elelemään, niin mä voin hoitaa makkaraosaston - syömällä lisää nakkeja! Mut Ansan pitää jatkaa stailaushommia ja tarkistaa säännöllisesti, että mun hännän kiinnitys pitää.
Ansa oli tuossa edellä huolissaan siitä, että mimmit alkaa mua jahtaan. Musta tuntuu, että se täti, joka määräs niistä makkaroista ja pysteistä, taisi ihastua muhun, koska se oli sujauttanut makkarapaketin mukaan rakkauskirjeenkin. Siinä luki, että "7 kk vanha erittäin hyväntyyppinen urospentu, jolla oikeat pään mittasuhteet. Hyvä otsapenger, aavistuksen pyöreät silmät, hyväasentoiset ja hyvin asettuneet korvat. Erittäin hyvä kaula, suora selkälinja, ikäisekseen hyvin kehittynyt rintakehä. Hyvä hännän kiinnitys ja asento. Liikkuu tasapainoisesti". Sit mä oon sen mielestä vielä jotain tasapainoista eestä ja takaa, mut mä en saanu sen käsialasta selvää, että mitä. Vähä sääliks käy sitä tätiä, ku mä oon jo Ansan kaa.
Se täti oli sanonu, että mä oon MELKEIN pulska, en siis ihan. Se oli mun mielestä ainoo negatiivinen juttu, koska mä olen yrittäny ja yrittäny kasvattaa massaa. Sitä tarvitaan yhden labbiksen, eli Taavin kellistämiseksi. Se on aidan takaa katsellut Ansaa sillä silmällä, mutta aina kun me on yritetty olla Rekkulassa samalla puolella, niin se on tilsinyt mut maan rakoon. Kun nyt ei vaan henkilökunta rupeis vähenteleen sapuskan määrää...
Tuolla meidän kuvasivuilla on pari kuvaa sieltä Kaapelitehtaalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti