Siskolle kuutoset!

Tauno: Kuvassa oma sisarusparveni 2.9.06 Paraisilla, jossa olemme syntyneet. Täytimme kaksi vuotta 30.8. (Eikö siis 30.7.)

Tauno: Onnea rakkaalle Sara-siskolle, joka pyöräytti elokuun puolivälissä kuutoset, kolme kumpaakin sukupuolta. Voimia kovasti hälle, että jaksaa niiden pienten vilperttien kanssa.

Usein olen täällä valitellut sitä, ettei meikäläinen pääse sukua jatkamaan, ei vaikka kuinka yrittää. Vaan tässä viikkonen sitten oli kuulkaa lähellä! Vedin emäntää narun päässä tuolla Vantaan jokirannassa, kun vastaan tuli yksi tuttu savelalainen corgityttö, joka korkeasta iästään huolimatta on erinomaisen hehkeä. En muista hänen nimeään, mutta olkoon nyt vaikka Elisabeth. Hällä henkilökunta kulkee mukana rollaattorilla ja hän itse vapaana, säyseä kun on luonteeltaan. Emäntähän ei sitä uskonut, joten kun kävelytietä pitkin tuli yllättäin auto ja toisesta suunnasta kaksi pyöräilijää, nappasi emäntäni meidät molemmat tiukasti otteeseensa, Elisabethin toiseen käteen ja minut toiseen.

Kekkasin heti, että tässähän on loistava tilaisuus ja pomppasin Elisabethin pitkän selän päälle. "Oh Dear!" hihkaisi Elisabeth, mutta emäntä ei uskaltanut päästää armaani pannasta irti. Loppujen lopuksi hän onnistui tempomaan meidät eroon toisistamme ja ristiriipuntaa muistuttavalla otteella pitämään meidät poissa suvunjatkamispuuhista sen aikaa kun liikenneruuhka kävelytiellä vähän helpotti.

Pieleen meni siis sekin yritys, joten täytyy vissiin odotella, että Ansa pukkaa meille taas kolmen kuukauden kuluttua jotain kivaa perheenlisäystä vihreän vinkulelun, vessapaperirullan hylsyn ja punaisen pallon seuraksi; hällähän on nyt just juoksu.